Senioritanssilla on terveysvaikutuksia

- parantaa tasapainoa ja jalkojen kuntoa
- harjoittaa muistia ja estää sen heikkenemistä
- edistää sydänterveyttä
- antaa aivoille töitä
- tuo iloa ja uusia ystäviä
- lisää vireyttä ja henkistä kuntoa
Tutkittua tietoa tanssin terveysvaikutuksista:
Tanssiminen kannattaa (Iltasanomat 26.12.2018)
Tanssi ja Terveys (ET-lehti, 1/2019)
Tervetuloa tanssimaan yksin tai yhdessä!

*************************************************

TANSSI VIRKISTÄÄ PÄÄN

Tanssilla saa liikunnan hyödyt – ja paljon enemmän. Tanssin taikaa vahvistavat musiikki sekä yhteys ihmisten välillä.

AIVOT UUDISTUVAT

Kaikki liikunta on hyväksi aivoille, mutta tanssi on useassa tutkimuksessa todettu muitakin lajeja tehokkaammaksi muistin virkistäjäksi.

Kun tutkijat vertasivat ikäihmisiä, joista osa harrasti tanssia, osa käveli reippaasti ja osa ei ollut liikunnallisia, aivoissa havaittiin selvä ero: vain tanssi hidasti ikääntymisen merkkejä ja jopa paransi aivojen rakennetta ja toimintaa. Vanhenemisen merkit aivoissa vähenivät tanssijoiden aivoissa puolen vuoden harrastamisen jälkeen.

Lähde: Tanssi hoitaa aivoterveyttä, aivoliitto.fi

KUNTO NOUSEE

Tanssi on reippaan kävelyn tai uinnin vertaista liikuntaa, nopeissa lajeissa tehokkaampaakin. Kunto nousee tansseissa kuin huomaamatta. Musiikin tahdissa jaksaa liikkua pitkään eikä ajan kulua edes huomaa. Jos kädessäsi on aktivisuusmittari, saatat hämmästyä, kuinka nopeasti 10 000 askelta tulee täyteen. Uusissa liikkumisen suosituksissa kehotetaan liikkumaan 2,5 tuntia viikossa niin, että sydämen syke kohoaa. Reippaaksi liikunta katsotaan, kun se hengästyttää, mutta pystyt vielä puhumaan. Tanssi täyttää tämän vaateen helposti. Myös kevyempi, vain 5-10 minuutin tanssipyrähdys vähentää istumisen haittoja ja lasketaan viikon liikuntasuorituksiin.

Lähde: Liikkumisen suositus aikuisille, ukkinstituutti.fi

KÄVELY VANKISTUU

Tanssin nopeat suunnanmuutokset ja painonsiirrot sekä runsas toistojen määrä harjaannuttavat tasapainoa ja kehonhallintaa yleisimminkin. Myös reaktiokyky paranee, mistä on hyötyä liukastuessa tai harhaan astuessa. Tanssija löytää vaivatta korjaavan liikkeen ja tasapainon.

Vaikutuksia tasapainoon on tutkittu muun muassa Parkinsonin tautia ja MS-tautia sairastavien keskuudessa. Jo ensimmäisten tanssiharjoituksen jälkeen potilas on saattanut kokea huteran olonsa vankistuneen. Aivokuvissa muutos havaitaan parin kuukauden säännöllisen harjoittelun jälkeen.

Tanssi lujittaa myös luita. Kaikki tanssilajit ovat hyväksi. Erityisen hyviä ovat hyppyjä ja suunnanvaihdoksia sisältävät lajit, kuten polkka ja jenkka. Tasapainoa kehittävät vaikka tangon nopeat suunnanmuutokset.

Lähde: Iäkkäiden kaatumisen ehkäisy, thl.fi

KIPU HELLITTÄÄ

Jos selkäsi on kipeä, salsan kiertoliikkeet saattavat tuoda helpotusta. Tanssilaji on kuitenkin valittava kivun mukaan, ja esimerkiksi nykytanssi saattaa olla selkäkipuiselle liian rankkaa. Myös nivelvaivaisille löytyy sopivan kevyitä, hypyttömiä lajeja. Jos polven tai lonkan kulumat ovat pahoja, pyöräily tai uinti voivat kaikesta huolimatta olla paremmin sopivia liikuntamuotoja.

Musiikin tahdissa liikkuminen vähentää kipuja. Musiikki saa kehon tuottamaan endorfiinia, kehon omaa mielialalääkettä. Musiikin lajilla ei ole väliä, kunhan se on itselle mieluista.

Lähde: Liisa Ukkola-Vuoti:
Musikaaliset geenit – hyvinvointia musiikista (S&S, 2017)

LISÄÄ YHTEENKUULUVUUTTA

Tanssi kehittyi aikanaan yhteisön liimaksi. Ihmiset kokivat yhteyttä kanssatanssijoihinsa. Sama yhteenkuuluvuuden tunne valtaa tanssijat nykyäänkin. Aivot virittyvät nopeasti samalle aaltopituudelle. Sydämensykkeet ja hengityskin virittyvät samaan tahtiin. Kun yhteinen taajuus on löytynyt, helpottuu toisten ajatusten lukeminen ja liikkeiden aavistaminen. Parhaimmillaan paritanssista tulee sulavaa jo lyhyessä ajassa, vaikka tanssijat olisivat entuudestaan toisilleen vieraita. Pitkä tanssihistoria koulii harrastajaansa sosiaalisesti eteväksi. Yhteys toisiin ihmisiin löytyy nopeasti ja vuorovaikutuksesta tulee sujuvaa.

Lähde: Miksi tanssimme -dokumenttisarja (Yle Areena)